Voiko arkielämän siirtyminen enemmän verkkoon auttaa ympäristöä?
Sillä, miten ihmiset elävät, tekevät töitä, matkustavat ja syövät, on merkittävä vaikutus ympäristöön. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta on havahduttanut monet tarkastelemaan elämäntapojaan tehdäkseen ympäristöystävällisiä valintoja.
Harva on kuitenkaan pohtinut netin käytön lisääntymisen vaikutusta ympäristön kannalta. Mitä vaikutuksia arkielämän, kuten harrastusten, ostosten tekemisen ja liikkumisen, siirtymisellä verkkoon on ympäristön kannalta?
Vapaa-aika kuluu yhä enemmän netissä
Ihmisten vapaa-ajasta merkittävä osa kuluu jo nyt verkossa. Kenties aamu alkaa lukemalla uutisia verkosta sekä tarkistamalla sähköpostit ja someviestit. Työmatkalla kuunnellaan podcasteja ja musiikkia. Vapaa-ajalla pelataan digitaalisia pelejä, soitetaan videopuheluita ja katsellaan ohjelmia suoratoistopalveluiden kautta. Suurin merkitys harrastusten ja vapaa-ajan siirtymisessä nettiin on liikenteen vähentyminen ja fyysisten resurssien tarpeellisuuden väheneminen.
Internet mahdollistaa monien asioiden kokemisen netissä. Esimerkiksi ennen nettikasinoita pöytäpeleistä ja kolikkopeleistä kiinnostuneet suuntasivat joko kasinolle tai peliautomaattien luo. Kivijalkakasinot tarvitsevat toimiakseen suuret tilat, jotka kuluttavat paljon energiaa. Nykyään kasinolle ei tarvitse matkustaa fyysisesti, sillä netistä löytyy satoja, ellei jopa tuhansia, nettikasinoita, joiden pyörittäminen on energiatehokkaampaa. Pöytäpelien klassikot, kuten BlackJack löytyy Mr Green -nettikasinon pelivalikoimasta.
Nykyään monet harrastukset ovat siirtyneet pitkälti verkkoon. Siinä missä 10 vuotta sitten joogatunnille oli vielä osallistuttava fyysisesti, nyt tunnille voi osallistua videostriimin kautta kotoa käsin. Myös monet muut harrastukset onnistuvat etänä. Esimerkiksi laulu- ja tanssitunnit onnistuvat verkossa.
Ostosten tekeminen netissä
Ostosten tekeminen netissä on pääasiassa ympäristöystävällisempää kuin perinteinen kivijalkamyymälöissä shoppailu. Jos jokainen ostoksen tekijä suuntaa kauppaan omalla autolla, lisää se ostosten tekemiseen liittyviä päästöjä. Netistä tilattujen tavaroiden kuljetus vaatii autoilua, mutta on se tehokkaampaa: yksi pakettiauto, joka toimittaa 50 pakettia on ympäristön kannalta parempi kuin jos 50 ihmistä ajaisi kauppaan omalla autolla. Tosin on huomioitava, että kaikkia ostoksia ei tehdä autoillen, vaan myös kävellen, pyörällä ja julkisilla kulkuvälineillä.
Lisäksi jokainen kivijalkakauppa vaatii tilan, joka kuluttaa energiaa. Kauppojen valaistus, lämmitys ja muu laitteisto vaativat sähköä. Nettikaupatkin kuluttavat energiaa toimiakseen, mutta ne voivat olla strategisesti toteutettuna paljon ympäristöystävällisempiä kuin kivijalkamyymälät.
Tosin alati lisääntyvä nettiostosten tekeminen ei ole ongelmatonta. Nettishoppailun kompastuskiviä ovat suuri pakkausmateriaalien käyttö ja kuljetus sekä tilattujen tuotteiden palauttaminen. Lisäksi lisääntynyt kulutus on myös ongelmallista ympäristön kannalta, joten paras ratkaisu onkin vähentää ostelua.
Työmatkojen ja liikenteen vähentäminen
Ilmastonmuutoksella on monia kohtalokkaita vaikutuksia koko maapallolle ja ihmisten elämään. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa syvämeren lämpenemistä, kuivuutta, merenpinnan nousemista ja lisääntyneitä sään ääri-ilmiöitä. Lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa muun muassa puhtaan veden saatavuuteen ja ruoantuotantoon.
Matkailu ja liikenne ovat yksi merkittävä osasyyllinen ilmasto-ongelmiin. Etenkin lentäminen aiheuttaa melkoisesti päästöjä. Myös liikenteen aiheuttamat päästöt ovat suuressa roolissa. Jos ihmiset suosivat enemmän vaihtoehtoja verkossa matkustamisen sijaan, voi sillä olla merkittäviä vaikutuksia päästömääriin.
Myös työelämässä internet voi auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Perustyömatkaliikenteestä valtaosa tehdään autolla. Etätyön suosiminen vähentää liikennettä ja siten päästöjä. Lisäksi työmatkalentämistä voidaan vähentää, jos tapaamiset siirtyvät nettiin aina kun mahdollista. Vuonna 2022 Nature Communications -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan palaverien ja konferenssien siirtäminen verkkoon voi vähentää hiilijalanjälkeä 94 % ja energiankulutusta 90 %. Ennen vuotta 2020 maailmanlaajuinen konferenssiteollisuus tuotti yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin Yhdysvallat vuoden aikana.
Virtuaalitodellisuus ja metaversumi
Virtuaalitodellisuus ja metaversumi ovat olleet tapetilla parin viime vuoden aikana. Molemmilla konsepteilla on potentiaalia tarjota ympäristöystävällisiä ratkaisuja ihmisten elämään. Virtuaalitodellisuus simuloi joko todentuntuista kokemusta tai ympäristöä, jossa käyttäjä kokee olevansa läsnä. Metaversumi puolestaan on virtuaalinen interaktiivinen maailma, joka yhdistää virtuaaliset tilat ja lisätyn todellisuuden ominaisuudet.
Metaversumilla uskotaan olevan myönteisiä vaikutuksia ympäristöön, sillä metaversumissa ihmiset voivat omistaa, tehdä ja kokea asioista virtuaalisesti, jotka muuten kuluttaisivat fyysisiä resursseja. Metaversumissa voi esimerkiksi pukeutua eri asuihin, jotka ovat olemassa vain virtuaalisesti. Lisäksi metaversumissa voi esimerkiksi sosialisoida maapallon toisella puolella asuvan kaverin kanssa ikään kuin samassa tilassa matkustamatta.
Virtuaalitodellisuuden laitteiden ja sovellusten kehittyessä virtuaalimatkailusta odotetaan kasvavaa trendiä. Virtuaalitodellisuudessa ihmiset voivat kokea todentuntuisen matkan omasta kodistaan käsin. Kenties yhä useampi tulee matkailemaan virtuaalisesti, jolloin lentojen ja muun matkustajaliikenteen voitaisi odottaa vähenevän.
Digitalisaation kaksi puolta
Digitalisaation ympäristövaikutuksista on keskusteltu kiivaasti – puolesta ja vastaan. Digitalisaatiolla on sanottu olevan kaksoisrooli ilmastonmuutoksessa. Digitalisaatio nähdään monien päästövähennysratkaisujen mahdollistajana, mutta toisaalta alati digitalisoituvan maailman tarpeet tietoliikenneverkkojen, datakeskusten sekä laitteiden valmistamiselle ja käytölle kasvaa.
Digitalisaatio nähdään kiertotalouden edistäjänä, missä kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen, jakamiseen ja kierrättämiseen. Digitalisaatio auttaa kiertotalouteen siirtymistä etenkin tietyillä aloilla, joilla on merkitystä päästöjen kannalta. Digitalisaation kasvu vaatii kuitenkin energiaa ja materiaaleja. Koska digitaalisia palveluja on helppo käyttää ja ne ovat saatavilla, kulutetaan niitä enemmän ja enemmän.
Digitaalista kuluttamista saatetaan ajatella aineettomana kuluttamisena, mutta niin yksinkertaista se ei ole. Vaikka kaikki laitteet kehittyvät koko ajan energiatehokkaimmiksi, lisää digitalisoituminen kuitenkin energiankulutusta ja päästöjä. Digitaalisen teknologian kehitys sekä laitteiden halpeneminen johtaa laitteiden määrän jatkuvaan kasvuun.
Digitalisoituminen vaatii sen hyötyjen maksimoimista ja haittojen minimoimista negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Ihmisten lisääntyneen internetin käytön vaikutusten tutkiminen on vielä melko uutta, ja täysin aukotonta dataa on mahdotonta hankkia.
Leave a Reply