Unilääke tuo unen – ja paljon muuta

Unettomuuden hoito unilääkkeillä on paljon keskustelua herättävä aihe. Toisten mielestä unilääkkeet ovat pahoja ja vaarallisia, ja toisten mielestä taas vaarattomia ja helppoja käyttää. Unilääkkeisiin liittyy myös paljon vääriä käsityksiä. Kerron tässä lyhyesti eri unilääkkeistä ja niiden käytöstä.

Monet ajattelevat, että unilääkkeet ja nukahtamislääkkeet ovat eri asioita. Ne eivät ole. Nukahtamislääkkeet vain vaikuttavat nopeammin. Joskus puhuttiin myös, että nukahtamislääkkeisiin ei synny riippuvuutta, kuten unilääkkeisiin. Tämäkin tieto on osoitettu vääräksi.

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäisen unettomuuden hoitoon ja unettomuuskierteen katkaisuun. Lääkityksen rinnalla pitäisi kuitenkin tehdä muutakin unenhuoltoa. (Katso unihygieniaohje) Unilääke yksinään ei poista tai paranna unettomuutta, kuten särkylääke ei paranna katkennutta jalkaa.

Joskus unilääkkeet ovat kuitenkin paikallaan. Mielestäni juuri tilapäisesti käytettynä ne ovat hyvä apu. Jos unettomuus alkaa ahdistaa, on parempi nukkua jollakin tavalla. Ja ne voivat auttaa vuorokausirytmin tahdistamisessa jossain tilanteessa.

Myös vaikkapa matkoilla ne voivat olla hyvä turva, jos vieraassa paikassa nukkuminen on muuten vaikeaa. Tai jossain erikoisessa elämäntilanteessa. Unilääkkeitä ja niiden käyttöä ei pitäisi myöskään pelätä. Tosin tutkimuksissa on todettu, että pitkään jatkunut perinteisten unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauden riskiä. Mutta niin lisää jatkuva huonolaatuinen tai riittämätön unikin.

Huonomaineiset bentsodiatsepiinit

Bentsodiatsepiineja on useita erilaisia ja eri kauppanimillä. Niitä käytetään paitsi unettomuuden, myös ahdistuksen hoidossa, rauhoittavana lääkkeenä, päihdevieroituksen oireiden hoidossa jne. Eri bentsojen vaikutukset ovat hieman erilaisia ja myös vaikutusajat eroavat toisistaan.

Käypä hoito -suositus sanoo bentsodiatsepiineista, että niiden käytössä tulisi noudattaa erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. Ja että niitä tulisi ottaa vain tarvittaessa ja vain 2-4 viikkoa. Ohjeessa myös varoitellaan riippuvuudesta ja päihdekäytöstä.

Professori Matti O. Huttunen taas kirjoittaa Lääkärilehdessä 3/2016, että bentsodiatsepiineja kauhistellaan turhaan. Vaikka ne voivat lisätä iäkkäiden kaatumisriskiä ja heikentää muistia, niin samaa tekevät masennus- ja psykoosilääkkeetkin. Ja että riippuvuuskin tarkoittaa yleensä vain ohimeneviä vieroitusoireita.

Näiden lääkkeiden vaikutusajat vaihtelevat suuresti. Unettomuuden hoitoon käytetään yleisimmin lyhytvaikutteisia tai keskipitkään vaikuttavia. Unettomuutesi tyypistä riippuu, mitä lääkettä kannattaa kokeilla.

Lyhytvaikutteiset bentsodiatsepiinit kauppanimen mukaan:

• Dormicum
• Midatsolam
• Halcion

Näiden tilalle ovat pääosin tulleet uudemmat ns. Z-lääkkeet, jotka eivät ole bentsodiatsepiineja, mutta joiden vaikutus perustuu samoihin tekijöihin. Näitä lääkkeitä ovat kauppanimeltään mm. Stella, Stilnoct ja Zolpidem sekä hieman pidempivaikutteiset Imovane, ja Zopinox.

Keskipitkävaikutteisten bentsodiatsepiinien puoliintumisaika on noin 6-20 tuntia. Eli tässä ajassa vereen imeytyneestä lääkepitoisuudesta puolet on vielä elimistössä. Keskipitkävaikutteisia ovat:

• Xanor
• Temesta
• Lorazepam
• Opamox
• Oxamin
• Dormicum
• Midazolam
• Tenox

Pitkävaikutteisia bentsoja harvemmin käytetään unettomuuden hoidossa, mutta kyllä niitäkin käytetään. Niitä käytetään myös lihasten rentouttajina esim. Parkinsonin taudissa sekä esilääkityksenä ennen leikkausta. Näitä ovat:

• Diapam
• Medipam
• Stesolid
• Risolid
• Rivatril
• Insomin

Näiden pitkävaikutteisten lääkkeiden puoliintumisaika on noin 20-100 tuntia. Eli pahimmillaan ne vaikuttavat useamman vuorokauden.

Se, miten lääkeaine poistuu kunkin ihmisen elimistöstä, on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni asia.

Vuorokauden aika ja sisäinen kellommekin vaikuttavat siihen, miten lääkkeet vaikuttavat. Esim. jos bentsodiatsepiinia ottaa aamupäivällä, se vähentää ahdistusta, mutta ei nukuta. Otettaessa illalla se nukuttaa. (Partinen-Huutoniemi: Uniterveyskirja) Tämän olen itsekin kokenut.

Samassa kirjassa todetaan myös, että usein ihminen kokee nukkuneensa paremmin otettuaan unilääkettä. Tiedetään kuitenkin, että se johtuu suureksi osaksi siitä, että unilääkettä ottanut ihminen ei muista yöllisiä heräämisiään. Niitä on kuitenkin voinut olla enemmän kuin ilman unilääkettä nukuttaessa.

Myös masennuslääkkeitä käytetään yhä enemmän unettomuuden hoidossa. Sama lääke, mikä isompina annoksina auttaa masentuneisuuteen, voi pienenä annoksena olla hyvä unilääke. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppanimeltään Doxal ja Mirtazapin. Joillekin ne sopivat hyvin pitkäaikaisessakin käytössä. Toiset saavat niistä painajaisia ja kertovat esimerkiksi ruokahalun lisääntymisestä.

Unilääkkeitten haitat puhuttavat

Unilääkkeistä voi olla hyötyä unettomalle, mutta niillä on myös haittansa. Haittojen määrä tietysti riippuu siitä, kuinka paljon näitä lääkkeitä käyttää ja kuinka säännöllisesti. Lyhytaikaisessa ja tilapäisessä käytössä ne ovat melko turvallisia, kun käytetään oikeita annostuksia.

Pitempään käytettynä unilääkkeitten haitat alkavat korostua. Uniterveyskirjan mukaan yli 60-vuotiaille unilääkkeistä on selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä. Pitkäaikaisessa käytössä niiden epäillään aiheuttavan muistisairauksia ja lisäävän kuolleisuutta.

Useiden tutkimusten mukaan unilääkkeitten käyttö laitoksissa asuville vanhuksille altistaa kaatumistapaturmille. Pitääkin kysyä, onko näiden vanhusten lääkitys tarpeellista. Miksi iltavirkun vanhuksen pitää alkaa nukkumaan kahdeksalta illalla?

Muutenkin kaatumistapaturmat liittyvät erityisesti iäkkäillä ihmisillä unilääkkeitten käyttöön. Kun yöllä herätään vessaan ja pää on lääkkeestä tokkurassa, sitä helposti kompastuu tai horjahtaa huimauksen tullessa. Iäkkäille riittääkin usein pienempi annos kuin nuoremmille.

Joidenkin lyhytvaikutteisten unilääkkeitten vaikutus voi nousta moninkertaiseksi, jos samaan aikaan käytetään jotakin sienilääkettä. Myös alkoholi saattaa aiheuttaa yllättäviä yhteisvaikutuksia unilääkkeiden kanssa.

Lyhytvaikutteiset unilääkkeet poistuvat elimistöstä nopeasti. Niistäkin voi kuitenkin tulla päänsärkyä, huimausta, pahaa makua suussa tai jopa pahoinvointia ja ripulia. Erityisesti nämä uudemmat lääkkeet, kuten Imovane ja Zopinox, vaikuttavat ajokykyyn jopa 10 tuntia. Pidempivaikutteiset taas tekevät helposti päiväväsymystä ja tokkuraisuutta.

Unilääkkeillä nukuttu yö ei vastaa normaalia unta. On toki parempi nukkua edes vähän lääkkeillä, kuin ei ollenkaan. Unilääkkeet kuitenkin tekevät unesta kevyempää ja katkonaisempaa. Kun osa syvästä unesta jää puuttumaan, unen aivoja puhdistava vaikutus ei täysin toteudu.

Jos unilääkkeitä käyttää jatkuvasti, niihin voi kehittyä toleranssi. Eli tarvitaan aina isompaa annosta, jotta vaikutus olisi sama. Myös riippuvuuden riski on olemassa. Kaikille ei kuitenkaan riippuvuuttakaan kehity. Yksi ongelma voi olla rebound-unettomuus.

Unilääkkeet aiheuttavat unettomuutta

Rebound-unettomuudella tarkoitetaan sitä, kun on käyttänyt jonkin aikaa unilääkkeitä, ja sitten kun lopettaa niiden käytön, unettomuus palaa entistä pahempana. Näin voi käydä jo muutaman viikon käytön jälkeen. Elimistö on oppinut nukahtamaan lääkkeen avulla, eikä osaakaan enää nukkua ilman.

Jos olet käyttänyt jotakin unilääkettä säännöllisesti jo muutaman viikon, lopetus kannattaakin tehdä asteittain. Mitä herkempi olet riippuvuuksille tai vieroitusoireille, sitä hitaammin lopetus tehdään. Pilleriä pilkotaan osiin ja otetaan muutama ilta peräkkäin samaa annosta, sitten taas vähentäen.

Eräs hyvä ystäväni otti Imovanen kahdeksasosaa iltaisin. Hän totesi itsekin, ettei se määrä todennäköisesti vaikuta mitään, mutta hän ei uskalla olla ilmankaan. Hänelle oli kehittynyt psyykkinen riippuvuus unilääkkeeseen. Ilman lääkettään hän ei nukkunut juuri ollenkaan.

Unilääkkeitten käyttö aiheuttaakin unettomuutta niin fyysisen kuin psyykkisenkin riippuvuuden kautta. Todettakoon jälleen, että kaikki eivät tule riippuvaisiksi. Pitkäaikainen unilääkkeitten käyttö kuitenkin totuttaa aivomme siihen, ja jonkinlainen riippuvuus voi syntyä.

Pitkäaikainen unilääkkeitten käyttö myös totuttaa kehomme unilääkkeeseen niin, ettei se enää vaikuta toivotulla tavalla. Sietokykymme kasvaa. Vaikka ottaisimme unilääkettä, emme silti nuku, koska lääke ei enää vaikuta.

Unilääkkeiden annostusta ei kannata lisätä. Ne lamaavat (rentouttavat) lihaksia, ja myös hengitystä. Esimerkiksi uniapneapotilaan ei pitäisi käyttää unilääkkeitä ollenkaan juuri niiden hengitystä lamaavan vaikutuksen vuoksi. Todella suurissa, moninkertaisissa annoksissa voi tulla sekavuutta, rytmihäiriöitä ja jopa tajuttomuus.

Muitakin lääkkeitä käytössä

Unettomuuden hoitoon on kokeiltu monenlaisia lääkkeitä. Itsekin olen kokeillut myös matkapahoinvointilaastaria. Dosentti ja unitutkija Jukka Alihanka aikoinaan suositteli sitä minulle. Laitoin laastarin puoliksi ja pistin sen illalla korvan taakse.

En enää muista miten tuo lääke vaikutti nukkumiseeni, mutta sen muistan, että minua huimasi aamulla todella rajusti. Se oli kuulemma mahdollinen sivuvaikutus, joka joillekin tulee. Itse en toista kertaa sitä kokeillut. Enkä ole uskaltanut kokeilla sitä edes matkapahoinvointiin.

Unettomuuden lyhytaikaiseen helpottamiseen voidaan käyttää myös antihistamiinia. Erityisesti Dormix on tällainen, unettava antihistamiini. Se on pitkävaikutteinen ja väsymys voi jatkua seuraavaan päivään. Tämä on otettava huomioon myös autolla ajettaessa!

Dormix voi aiheuttaa sivuoireena suun kuivumista, huimausta, virtsaamisvaikeuksia ja liman erityksen lisääntymistä keuhkoissa. Sitä ei pidä käyttää pitkiä aikoja.

Toinen antihistamiini, jota käytetään unettomuuteen, on Atarax. Sitä käytetään erityisesti silloin, jos allerginen kutina häiritsee nukkumista. Tämäkin lääke voi aiheuttaa suun kuivumista ja se voi väsyttää pitkälle seuraavaan päivään. Tätäkin olen itse kokeillut, mutta seuraavan päivän väsymyksen vuoksi en pitänyt siitä.

Mitään lääkettä ei kannattaisi ottaa jatkuvaan käyttöön ilman, että asiasta on keskusteltu lääkärin kanssa. Unettomuuden hoidossa pitäisi panostaa lääkkeettömiin keinoihin, kuten hyvään unihygieniaan , oikeanlaiseen ravitsemukseen ja liikuntaan.

Viime vuosina on paljon puhuttu melatoniinista. Se on kuitenkin hormooni, eikä varsinainen unilääke, joten kirjoitan siitä enemmän myöhemmin. Samoin kuin monista yrtti- ja luontaislääkkeistä.