Jaksaako uneton matkustaa?

No vastaus otsikon kysymykseen on tietysti se, että riippuu siitä, miten pahasti uneton on. Jos kärsii niin vaikeasta unettomuudesta, ettei pysty käymään työssä tai ei jaksa harrastaa mitään, niin tuskin silloin pystyy matkustamaankaan. Näin vaikea unettomuus on kuitenkin harvinaista.

Entä sitten me muut, jotka kärsimme nukkumisen vaikeudesta enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja eri tavoin? Miten matkustaminen onnistuu, jos ei pysty nukkumaan vieraissa paikoissa? Tai jos vuorokausirytmin sekoittuminen vie voimat päiväkausiksi. Kokemuksesta voin kertoa, että kyllä matkustaminen onnistuu. Mutta pienin varauksin ja suunnittelemalla.

Uneton omassa huoneessa

Itse en osaa nukkua vieraissa paikoissa, enkä ole yökyläillyt sukulaisissa tai tuttavien luona enää kai vuosikymmeniin. Työmatkoilla olen sen sijaan joutunut kotimaassakin käymään ja yöpymään hotelleissa. Muutaman kerran jossain seminaareissa kauan sitten jouduin yöpymään vieraan ihmisen kanssa ja siitähän ei tullut mitään.

Sittemmin olen osannut pitää puoleni ja vaatinut aina oman huoneen. Olen sen myös saanut. Muuten en olisi mukaan mennytkään. Tämän unettomuuden lisäksi untani huonontaa astma sekä oikutteleva vatsani. En voisi olla samassa huoneessa vaikkapa hajuvettä käyttävän kanssa.

Nykyäänkin käyn kotimaan matkoilla työni vuoksi muutamia kertoja vuodessa. Nukun aina yksin omassa huoneessa, ja yleensä pyydän huoneen mahdollisimman kaukaa hissiltä. Hissin äänet ovat ärsyttäviä ja monesti hissit pitävät kovaa kolinaa.

Yhden hengen huoneet ovat oman kokemukseni mukaan pieniä, ikäviä ja usein jossain vintillä, mikä kyllä sopii minulle. Yksin matkaaviin ei selvästikään panosteta hotelleissa. Joskus olen toki saanut ihan normihuoneen parivuoteella, vaikka yksin olenkin.

Näillä työ- ja kokousmatkoilla on yleensä tiukka ohjelma, ja aamulla on noustava aikaisin. Yksin on hyvä vetäytyä aikaisin illalla omaan huoneeseen rauhoittumaan. Yritän rentoutua, luen tai katselen televisiota ja syön jotakin hyvää. Sitten otan unilääkettä. Ilman sitä en edes yritä nukkua, sillä unensaanti viivästyisi liki aamuun asti kuitenkin.

Unilääkettä nassuun

Ulkomaanmatkoillakin on viime vuosina tullut käytyä aika monta kertaa. Aikaisemmin ajattelin, etten voi – tai minun ei kannata – matkustaa ulkomaille, koska en nuku kuitenkaan siellä ja sitten koko matka menee pilalle. Nyt olen oppinut, että näin sen ei tarvitse mennä.

Olen ollut aika lailla unilääkevastainen, ja vaikka olen käyttänyt niitä vuosikymmeniä, niin olen ottanut kuitenkin vain silloin tällöin. kun mikään muu ei auta. Tai siis ennen toimin näin, koska pelkäsin riippuvuutta. Nykyään ottamisen kynnys on paljon alempana.

Olen siis alistunut siihen, että tarvitsen tietyssä tilanteessa unilääkettä. Haluan matkustaa ja haluan myös nauttia matkastani, joten minun täytyy nukkua. Alkoholia käytän vain minimaalisesti, joten sillä en voi tajuntaani sammuttaa. Enkä haluaisikaan! Lasillinen viiniä illalla vie takuuvarmasti yöunet, mutta silloin en voi unilääkettäkään ottaa. (Alkoholi ja unilääkkeet on vaarallinen yhdistelmä!)

Vaihtoehtona on siis vain ottaa unilääkettä. Otan pienen määrän pitkävaikutteista lääkettä ja alan lukea tai kirjoittaa, tai kuuntelen äänikirjaa. Jos tunnin päästä ei nukuta, otan pienen määrän nopeavaikutteista nukahtamislääkettä päälle. Todennäköisesti uni alkaa painaa viimeistään tunnin kuluttua.

Unilääkettä ei saa ottaa liikaa, jotta aamuinen tokkura ei sitten iskisi. Nousemme yleensä aikaisin matkoilla ja lähdemme liikkeelle heti aamiaisen jälkeen. Meille on tullut tavaksi myös ottaa pienet päiväunet siestan aikaan matkalla ollessa.

Fyysinen rasitus ei auta. Liiallinen rasitus päinvastoin haittaa unensaantia. Kehoni kun tarvitsee piiitkän ajan rauhoittuakseen ja löytääkseen rentouden tilan. Täytyy siis ottaa huomioon, että vuoteeseen menosta kuluu yksi tai kaksi tuntia siihen, kun nukun. Joten iltariekkumiset saa unohtaa. Tähän olen sopeutunut ja onneksi mieheni on iltauninen, joten hänkään ei välitä riekkua missään yömyöhään.

Matkan suunnittelu

Ulkomaanmatkaa suunnitellessa otan huomioon muutamia seikkoja. Ensinnäkin lennot. En koskaan lennä yöaikaan, koska se sotkisi vuorokausirytmini totaalisesti. Sen sijaan ollaan monesti lähdetty matkaan varhain aamulla. Jos kone lähtee liian aikaisin, menemme johonkin hotelliin lentokentän lähelle yöksi. Meiltä kotoa kun on liki pari sataa kilometriä kentälle.

Valitettavasti tämä nostaa matkan kustannuksia. Yölennot ovat halvempia ja tietysti ylimääräinen yö hotellissa maksaa sekin. Mutta me jätämme suosiolla ne edullisemmat yölennot nuorille ja hyväunisille.

Samoin toimitaan tietysti paluulennon kanssa. Valitaan sellainen lento, joka ei lähde keskellä yötä, eikä myöskään ole perillä keskellä yötä.

Nämä vaatimukset ovat joskus hankalia toteuttaa. On kohteita, joihin tuntuu olevan vain yölentoja. No me emme sitten mene sinne. Emme myöskään lennä kaukomaihin, joihin lennot kestävät yli kymmenen tuntia. Tai jos koko matkaan koneen vaihtoineen menisi enemmän kuin puoli vuorokautta, se matka jää meiltä tekemättä.

Lentomatkan säännöt koskevat myös junalla matkustamista. En usko, että osaisin nukkua junassa, enkä ole koskaan nukahtanut lentokoneessakaan. Tämä suunnitelmallisuus aikataulutuksineen kuulostaa varmaan tylsältä, mutta näin se nyt vain on. Arvostan hyvää elämänlaatua, ja siihen kuuluu suht koht säännöllinen vuorokausirytmi.

Sopivan hotellin valinta

Hotellin valintakin on tärkeää. Emme (kaksi vanhusta) mene hotelliin, jota mainostetaan lapsiperheille sopivaksi. Ei meillä mitään ole lapsiperheitä vastaan, mutta mieluummin emme kuuntele lasten itkua tai mekastusta yöaikaan. Sekin on niitä laatutekijöitä.

Hotellihuoneen pyydän yleensä taas kauempaa hisseistä ja mahdollisimman ylhäältä. Erään kerran pyysin ensimmäisen yön jälkeen saada vaihtaa huonetta kadulta kuuluvan metelin vuoksi. Onneksi se silloin onnistui. Siis jos mahdollista, hotelli valitaan rauhalliselta alueelta, mielellään pikkukadun varrelta. Yleensä nämä pikkukadut ovat myös mielenkiintoisempia kuin suuret väylät. Hotelli voi olla vaatimatonkin, kunhan se täyttää nämä kriteerit.

Näin sitten kun lennot ovat päiväaikaan ja perille saavutaan päivällä tai illalla, itse matka ei sekoita unirytmiä. Kun vielä hotelli on rauhallinen ja huone hiljainen, niin hyvältä vaikuttaa. Sopivasti liikuntaa päivän mittaan ja pikkuisen apuaineita nukkumiseen, niin kyllä unetonkin voi nauttia matkustamisesta. Ja matkustaminen antaa kuitenkin niin paljon, että pieni (usein suuri) univaje ei haittaa. Se kyllä korjaantuu sitten kotona, ja viikon tai parinkin unilääkekäyttö ei vielä jää päälle.