Unilääkkeet hallitusti käytössä

Kun nyt olen tässä blogissa muutenkin paljastanut yhtä ja toista itsestäni, niin tehtäköön vielä yksi paljastus: Unilääkkeet ovat minulle vakiokamaa. Olen käyttänyt niitä jo 30 vuotta. En silti koe pätkääkään huonoa omatuntoa, harmitusta tai pelkoa sen vuoksi.

Olen kaikki nämä vuosikymmenet käyttänyt samoja lääkkeitä, siis kahta eri laatua. Nukahtamislääkettä (sitä tavallisinta) sekä rauhoittavaa lääkettä. Nukahtamislääke vaikuttaa nopeasti ja vähän aikaa, kun taas rauhoittava lääke alkaa vaikuttaa hitaammin ja vaikuttaa pidempään. Nukahtamislääkehän ei rauhoita, eikä rauhoittava lääke välttämättä saa nukahtamaan.

Itse käytän näitä kahta aina tilanteen mukaan. Jos olen levoton tai erityisen stressaantunut, saatan ottaa illalla vähän rauhoittavaa. Se edellyttää myös sitä, että otan lääkkeen viimeistään noin kymmeneltä illalla. Se saattaa myös väsyttää aamulla, joten se ei käy silloin, jos heti aamulla on tärkeä meno tai jotain muuta missä on oltava skarppina.

Syy siihen, etten ole unilääkkeiden käytöstä huolissani on se, että annostukseni on aina pysynyt samana. Se edellyttää sitä, että otan näitä lääkkeitä harkiten. Otan siis vain silloin kun todella tarvitsen. En stressaa unettomuutta enkä seuraavan päivän väsymystä. Tunnen itseni ja tiedän, että päivästä kyllä selviää, vaikka olisi nukkunut vähemmänkin.

Unilääkkeiden hallittu käyttö edellyttääkin sitä, että tuntee itsensä. Pitää tietää paljonko valvomista jaksaa ja miten lääkkeet vaikuttavat. Esimerkiksi jos seuraavana päivänä ei tarvitse mennä minnekään, ei unta tarvitse väkisin ottaa unilääkkeillä. Kyllä sitä kotona voi olla väsyneenäkin. Ja kun touhuaa, niin pysyy päivän hereillä. Säästää sitä unta sinne seuraavaan yöhön.

Unilääkkeet on syytä säännöstellä

Tiedän kyllä oikein hyvin, miten ikävää on olla, kun ei ole nukkunut kuin jonkun hassun tunnin – tai ei yhtään. Tärkeintä on silloin muistaa, että:

  • Siitäkin päivästä selviää.
  • Tekee vain sen mitä tarvitsee.
  • Ei yritäkään suorittaa mitään ylimääräistä.
  • Itselleen voi antaa luvan olla väsynyt.

Tällaisia päiviä voi tietysti olla monta peräkkäinkin, mutta kyllä siitäkin selviää.

Itse otan unilääkettä silloin, kun huonosti nukuttuja öitä alkaa olla liikaa. Kun pinna alkaa kiristyä ja nukkuminen alkaa jännittää. Silloin korjaan tilanteen. Mietin mikä on saanut tilanteen huonoksi, yritän keksiä jotakin rauhoittavaa ja mielialaa nostavaa tekemistä. Valmistaudun nukkumaan ajoissa ja otan lääkettä ajoissa. Enkä sitten enää yritäkään miettiä, että nukunko vai en. (Aina en nuku lääkkeistä huolimatta.)

Unilääkeannokseni on pysynyt pienenä, koska olen ollut varovainen, ettei sietokykyni nouse. Tällaiset lääkkeet lakkaavat helposti vaikuttamasta, jos niihin tottuu liian ahkeralla käytöllä. Ennemmin valvon kuin alan nostaa annosta. Enkä anna itselleni lupaa lääkitä untani paria kertaa viikossa enempää.

Poikkeustilanteita tosin on, jolloin annan itselleni luvan ottaa unilääkettä vaikka joka ilta viikon ajan. Ne tilanteet ovat olleet kyllä harvinaisia. Nämä poikkeustilanteet ovat sellaisia, jolloin on tapahtunut jotain mieltä kuohuttavaa. Läheisen poismeno tai jokin elämänmuutos.

Matkavarustukseeni kuuluvat unilääkkeet

Myös matkoilla käytän unilääkkeitä, sillä muuten en nukkuisi juuri lainkaan, enkä silloin myöskään nauttisi matkasta. Vieraassa paikassa nukkuminen kun ei ole minulta koskaan onnistunut, ei edes nuorena.

Pisin aika, jonka olen unilääkettä käyttänyt joka ilta, taitaa olla pari viikkoa. Olin matkoilla ja jo matkan aikana aloin jännittää sitä, miten käy, kun tulen kotiin. Pelkäsin että saan vieroitusoireita tai en onnistu nukkumaan ollenkaan. Tällaisessa tilanteessa puhutaan rebound-unettomuudesta. Huoli oli kuitenkin turha. Olin matkan jälkeen sen verran väsynyt, että sain nukuttua ilman mitään lääkitystä.

Jos jostain syystä joudun ottamaan lääkitystä useampana iltana peräkkäin, vaihdan lääkettä vuoroilloin. Siis toisena iltana nukahtamislääkettä ja seuraavana iltana rauhoittavaa. Tämä taktiikka vaatii sitä, että lääkkeet ovat riittävän erilaiset. Eihän se hyödytä, jos molemmissa on sama vaikuttava aine, vaikka ne eri nimellä tai eri pitoisuuksina olisivatkin.

Toisaalta kuukausi voi kulua niin, etten ota kertaakaan mitään lääkettä. En enää säikähdä sitä, vaikka jonain yönä saan nukuttua vain neljä tuntia. Nuorempana saatoin valvoa ihan koko yön nukkumatta, vaikka kuinka yritin. Ikä on siinä mielessä tuonut helpotusta. En ole enää vuosiin valvonut läpi yön.

Älä pelkää unettomuutta

Joskus alkuaikoina koin huonoa omatuntoa unilääkkeiden käytöstä. Monissa paikoissa varoiteltiin unilääkkeiden vaaroista, ja pahimpana oli juuri tuo riippuvuus. Varoiteltiin myös tokkuraisuudesta, kaatumisvaarasta yöllisellä wc-käynnillä ja toleranssin kasvusta. Ihan tosiasioitahan nämä ovat, mutta vältettävissä.

Kun tuntee itsensä ja oman tapansa reagoida lääkkeisiin, voi unilääkkeitä käyttää järkevästi. Otetaan vain sen verran lääkettä kuin tarvitaan, ja vain silloin kun ehdottomasti tarvitaan. Lyhytaikainen unettomuus menee yleensä ohi itsestään, kun sillä ei liikaa stressaa. Krooninenkin unettomuuskin pitää sisällään parempia ja huonompia kausia.

Suuri syy unettomuuteen onkin unettomuuden pelko! Jännitetään ettei saada unta ja pelätään valvomista. Ollaan jo illalla huolissaan seuraavan päivän jaksamisesta. Tällainen murehtiminen on aivan turhaa. Ja taatusti vie loputkin mahdollisuudet saada unta. Unilääkkeet antavat turvaa. Se jo helpottaa, kun tietää, että on mahdollista ottaa unilääkettä.

Ihan omia lääkekikkoja

Itselläni on unilääkkeet yöpöydän laatikossa, valmiiksi neljäsosiin pilkottuna. Yleensä otan yhden tällaisen tabletin neljäsosan. En yleensä edes sytytä valoa. Tiedän kyllä missä unilääkkeeni ovat ja nappaan rasiasta tarvitsemani pillerin palan suuhuni.

Vältän muutenkin yöllä kaikkea ylimääräistä aktiviteettia. Vaikka yleensä kehotetaan nousemaan, jos ei saa unta, niin minä mieluummin lepään. Ajattelen että vaikka pääni valvoo niin keho saa kuitenkin levon. Paitsi jos alan hermostua, niin sitten on noustava.

Varsinaisia unilääkkeitä vältän myös niin, että saatan ottaa tulehduskipulääkettä illalla. Tietysti varsinkin silloin, jos on jotain kipua. (Niitäkin minulla riittää…) Kuumelääke alentaa kehon lämpötilaa, joka helpottaa nukahtamista. Ja astmaatikkona voin ottaa joskus allergialääkettä. Kaikki antihistamiinit väsyttävät minua, vaikka mainoksissa kuinka muuta väitetään. Otan tietenkin vain yhtä laatua kerrallaan.

Huomioitavaa on se, että viikonloppuina ja loma-aikoina en ota unilääkkeitä, vaikka kuinka valvoisin. Ajattelen niin, että sillä ei ole väliä. Kuuntelen yöllä äänikirjaa kuulokkeilla sängyssä, kun mies nukkuu vieressä. Enkä yleensä nuku päiväunia. Joskus otan torkut aamupäivällä. Viikonloppuisin iltapäivällä voin nukkua lyhyet päiväunet, jos olen oikein väsynyt. Tiedän kyllä, että liian pitkät päiväunet vievät taas yöunet.

Jos en saa unta ja aamulla on töihin meno, kuuntelen oloani. Millainen päivä on edessä, jaksanko vaikka olisin väsynyt. Sitä muuten jaksaa yllättävän hyvin, kun on pakko! Aamulla voi olla kuolemanväsynyt ja vapiseva, mutta kummasti päivän touhut virkistävät ja niin se päivä vaan menee. Ei välttämättä kovin skarppina, mutta menee kuitenkin.

Varo lääkkeiden yhteisvaikutuksia

Jos tarvitset unilääkkeitä silloin tällöin saadaksesi unta, niin se on ok. Pidä huoli, että käytät niitä järkevästi ja oikeilla annoksilla. Annosten kasvattaminen johtaa taatusti ojasta allikkoon. Kun sietokyky kasvaa tarpeeksi niin sitten mikään ei auta. Äläkä suotta pelkää unettomuutta ja valvomista. Jos tilanne ei ole mitenkään hallinnassa, niin on parasta kääntyä asiansa osaavan lääkärin puoleen.

Jos unettomuutesi johtuu mielenterveyden ongelmista, kivuista ja säryistä, virtsa- tai vatsavaivoista, käänny lääkärin puoleen. Unilääkkeet eivät ole oikea ratkaisu silloin, jos unettomuuteen on jokin selkeä syy. Tietysti ensimmäinen asia on laittaa elämäntavat kuntoon. Jos litkit päivällä kahvia ja illalla olutta, unettomuus on seurausta siitä, eikä sitä pidä korjata lääkkeillä.

Muutenkin on varoitettava vielä niistä unilääkkeistä. Älä sekoita eri lääkkeitä yhteen tuntematta niiden yhteisvaikutusta! Äläkä ikinä ota alkoholia ja unilääkkeitä samaan aikaan. Yhteisvaikutus voi olla todella yllättävä ja ikävä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *