Piknik

Mutta piknikille kannattaa lähteä toki läpi kesän. Mikään ei voita aurinkoista, lämmintä päivää luonnon helmassa. Eväät koriin ja menoksi, sillä Suomen kesä on niin lyhyt. Nappaa jokainen aurinkoinen päivä retkikäyttöön, silloin kun siihen on tilaisuus – perheen tai ystävien kanssa.

Piknikille voi lähteä ex tempore kaupan kautta tai sitä voi valmistella huolella etukäteen. Jokainen tekee piknikistään oman näköisensä seikkailun. Valmistatpa eväät itse tai haet ne kaupasta, pakkaatpa ne reppuun tai ylelliseen piknik-arkkuun ja käytätpä kertakäyttöisiä tai posliinisia ja lasisia tarjoiluastioita, niin kaikkein tärkeintä on pakata mukaan iloinen retkimieli.

Piknikin historiaa

Piknikiä kutsutaan myös eväsretkeksi, sillä asiaan kuuluu luonnosta nauttiminen nimenomaan eväiden ja juomien kanssa. Eväsretkien historia ulottuu jo 1500-luvun Ranskaan, jossa tapa yleistyi vallankumouksen jälkeen, kun rahvas pääsi nauttimaan kuninkaallisten puistojen loistosta. Tällöin piknikhuviretket (ransk. pique-nique) kuuluivat monien kaupunkilaisten vapaa-ajanviettotapoihin. Yhdysvalloissa suosituksi piknikpäiväksi (engl. picnic) on muodostunut 4. heinäkuuta, jolloin vietetään kansallispäivää.

Retket ulkoilmaan yleistyivät 1800-luvun puolivälissä, jolloin nykyään eläintarhana toimivasta Korkeasaaresta tuli suosittu retkikohde.

Suomalaisetkin ovat nauttineet aterioita luonnonhelmassa jo 1700-luvulta lähtien, mutta piknik vakiintui suomalaiseen kesäkulttuuriin vasta 1800 luvulla. Viaporin linnoituksen rakentaminen Helsingin edustalle toi Suomeen useita ruotsalaisupseereita, jotka olivat tottuneita iloiseen elämään. Reki- ja huviretket yleistyivät, mutta sana ”picknick” vakiintui suomalaiseen puheeseen vasta 1830-luvulla.

Retket ulkoilmaan yleistyivät 1800-luvun puolivälissä, jolloin nykyään eläintarhana toimivasta Korkeasaaresta tuli suosittu retkikohde. 1800-luvulla yleistyivät myös työväen kävelyretket, joille lähdettiin suurella joukolla. Mukaan pakattiin eväsleivät, kahvipannut sekä kakut, ja usein retkillä viivyttiin yön yli. 1890-luvulla kävelyretkiin tuli mukaan aatteellinen sävy ja eväsretkille oli terveellisen ulkoilman lisäksi myös muita syitä. Vaikka mielenilmauksia harrastettiin sivistyneistön parissa jo aikaisemmin, muuttui perinteinen kevätkävely vappumarssiksi vasta vuoden 1905 suurlakon jälkeen.

Mitä mukaan piknikille? Ainakin nämä…

• lämmintä vaatetta
• jonkinlainen sateensuoja
• viltti
• pöytäliina
• lautasliinat
• aterimet
• lasit ja lautaset
• hyvä yleisveitsi
• korkinavaaja
• kosteuspyyhkeitä
• talouspaperia
• roskapusseja
• kylmälaukku pilaantuvia ruokia ja juomia varten

Ja ehkä myös nämä…

• yhteistä ajanvietettä (esim. pelikortit tai muita pelejä)
• uimapuku ja pyyhe
• termospullo lämmintä juotavaa varten
• retkigrilli
• retkituolit
• tyynyjä

Piknikille lähdetään yleensä silloin kun sää näyttää leppoiselta ja lämpimältä. Mutta, kuten tiedämme, suomalainen kesäsää on arvaamaton ja sade saattaa yllättää retkeläiset. Varaa siis mukaan myös kertakäyttöinen sadetakki tai muunlainen sadesuoja, ja lämmintä vaatetta kaiken varalle. Varsinkin vappuna ilma saattaa olla vielä hyvin koleaa.

Viltti tai muunlainen peitto on tärkeä varuste. Nykyisin saa ostaa myös erityisiä piknikalustoja, joissa toinen puoli on muovitettu ja jotka saa kätevästi taiteltua pieneen tilaan. Kokoon taitettavat retkituolit ja tyynyt tuovat lisämukavuutta piknikille.

Jos retkellä aiotaan viipyä koko päivä, varataan mukaan myös vaikkapa pelikortit tai jokin seurapeli, kirjan lukemisen voi piknikillä unohtaa, sillä nyt vietetään aikaa yhdessä. Jos retkipaikka tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, pakkaa mukaan uimapuku ja pyyhe.

Aterimet ja tarjoiluastiat sekä pöytäliina ja lautasliinat ovat helpoimmillaan kertakäyttöisiä ja ne pannaan retken päätteeksi roskiin.

Ekologisempaa on suosia piknikkäyttöön tarkoitettuja kovamuovisia aterimia ja astioita, joita voi käyttää uudelleen. Jotkut taas haluavat nauttia piknikateriansa teräsaterimien kera posliinista ja juomansa jalallisesta lasista. Extremepiknikkaaja saattaa jopa raahata mukanaan kertakäyttöisen retkigrillin pihvin paistamista varten.

Jos mukaan halutaan ottaa kuumaa juotavaa, kahvia, teetä tai kaakaota, tarvitaan termospullo. Niitä löytyy monen kokoisina. Termoskannussa voi mukaan ottaa myös kuumaa keittoa ja toimiipa se vaikkapa kylmän boolin kuljetusvälineenä.

Mitä ruokaa evääksi ja mitä juomaa kyytipojaksi?

Piknikille voi ottaa evääksi lähestulkoon mitä vain, useimmiten kuitenkin kylmää ruokaa, sillä tulen teko ei ole useimmiten sallittua luonnossa.

Leipä monessa muodossa on perustarvike. Jo pelkkä patonki ja juusto sekä hieman hedelmiä ja vihanneksia muodostavat mukavan piknikaterian.

Kolmioleivät ja muunlaiset valmiit täytetyt leipätuotteet (wrapit, tortillat) saa mukaan suoraan kaupasta, kuten myös makeat syötävät, mutta viitseliäs valmistaa ne toki itse. Voileipien valmistaminen on helppoa, joskus pelkkä meetvursti ja juustosiivu riittävät. Voileipien väliin ei kannata pilkkoa valmiiksi kurkkua ja tomaattia, sillä ne vetistävät leivät. Pilko ne erilliseen astiaan. Salaatti ja paprikasiivut voi sen sijaan panna suoraan leipien päälle.

Lihapullat ja mausteiset makkarat, suolakurkut, kananmunat, kovat juustot, erilaiset salaatit, raa’at kasvikset ja dippikastikkeet, hedelmät, marjat…lisäksi leipää ja juotavaksi vettä, mehua, limua, olutta, punaviiniä, roseeviiniä, valkoviiniä, kuohuviiniä – kunkin mielen mukaan – niistä syntyy helppo piknik-kori.

Mutta kaikkihan on kiinni piknikporukasta. Piknik valmistellaan yhdessä ja kulut jaetaan keskenään. Vain mielikuvitus – ja hyvät tavat – ovat kattona piknikpäivän toteuttamisessa. Satsatkaa pikniktarjoiluun, siitä iloitsevat kaikki! Katso tarjoiluvinkkimme täältä »

Ruokien ja juomien pakkaaminen

Kesällä on otettava huomioon se, että ruoka saattaa kuumalla ilmalla herkästi pilaantua. Maitotuotteita ja majoneesia kannattaa etenkin kovalla kesähelteellä joko välttää tai pitää tarkkaa huolta niiden kylmäketjusta. Kaikki mukaan otettava ruoka on hyvä pitää joka tapauksessa jääkaapissa siihen saakka, kun ryhdyt pakkaamaan niitä. Pakkaa ruoka pusseihin ja/tai rasioihin, jolloin ne on helppo nostella tarjolle piknik-paikalla.

Kylmät juomat, kuten limut, olut, roseeviini, valkoviini ja kuohuviini, on viisasta jäähdyttää jo kotona valmiiksi ja pakata sitten kylmälaukkuun. Viinipulloja varten on olemassa mukavia olkapäällä kannettavia kylmälaukkuja ja pullon ympärille kiedottavia ”kylmäkääreitä”. Varaa tarpeeksi kylmäkalleja kylmälaukkuun.

Nykyisin saa upeita piknik-koreja/laukkuja/arkkuja, joissa on mukana myös ruokailuastiasto. Saman asian ajaa kuitenkin styroksista valmistettu pikniklaukku kantokahvoineen, joka on kevyt ja edullinen. Kylmäkalleja voi puolestaan valmistaa myös itse; täytä muovinen limupullo vedellä ja jäädytä pakastimessa. Mikäli piknikpaikka on veden äärellä, juomapullot voi upottaa korissa tai muovikassissa veteen, jossa ne pysyvät kylminä. Muista kuitenkin sitoa ne joko painolla tai muulla kiinnitystavalla. Säilytä ruokalaukku varjossa, jos siihen suinkin on mahdollisuus.

Nauti alkoholia sivistyneesti julkisella paikalla

Muista tämä! Järjestyslaki antaa luvan alkoholijuomien nauttimiseen puistoissa tai muilla niihin verrattavilla yleisillä paikoilla kuitenkin siten, että nauttiminen ja siihen liittyvä oleskelu sekä käyttäytyminen eivät estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muita paikalla olevia.

Pidä luonto siistinä

Muista tämä! Vastuullinen piknikkaaja korjaa jälkensä. Roskapussit ovat välttämättömyys ja niiden kuljettaminen niille tarkoitettuun paikkaan kuuluu asiaan. Jos olet pakannut mukaan posliinia ja lasia, varo rikkomasta niitä luontoon. Sama koskee juomapulloja. Vältä tuhoamasta luontoa! Jätä paikka yhtä siistiin kuntoon kuin oli se sinne tullessasi.

Iloisia piknikretkiä!