Kuinka perustulo sopii talouspoliittisen ohjelman tavoitteisiin?
Money Doesn't Grow on Tree! by Paul Falardeau
Kaikilla on oikeus perustoimeentuloon. Nykyään tämä vaatimus toteutuu väliinputoajien kohdalla huonosti, ja nykyjärjestelmä tekee lyhyet työpätkät taloudellisesti kannattamattomiksi. Nykyjärjestelmä on luotu pysyvien työsuhteiden hallitsemaa työelämää varten. Töiden pirstaloituminen ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla vaatii sosiaaliturvajärjestelmän täydellistä uusimista.
Perustulo on järjestelmä, jossa jokainen Suomessa pysyvästi asuva on oikeutettu tiettyyn kuukausittain maksettavaan rahasummaan. Tämä summa maksetaan täysin riippumatta kyseisen henkilön varallisuudesta, tuloista tai tavasta elää. Omilla tuloillaan toimeentulevalle henkilölle perustulo ei toisi lisää rahaa, koska perustulo vaikuttaa myös verotukseen. Työn marginaalivero muutetaan pääasiassa tasaiseksi kuitenkin jättäen jäljelle korkeamman veroluokan, johon yltäisivät vain kaikkein hyvätuloisimmat.
Perustulolla on huomattavat edut ja se tukee täydellisesti talouspoliittisen ohjelman tavoitteita. Perustulo parantaa köyhien mahdollisuuksia menestyä. Eniten järjestelmä helpottaa erilaisilla tuilla elävien ihmisten työllistämistä, koska se tekisi työn vastaanottamisen kannattavammaksi ja helpommaksi. Perustulo takaisi kohtuullisen toimeentulon, vaikka työsuhteissa olisikin katkoja. Erityisesti nuorten tekemä työ on pirstaleista. Perustulo on siis myös sukupolvikysymys.
Kaikille maksettavana etuutena perustulo vähentäisi nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään liittyvää turhaa ja hyödytöntä moralisointia ja näin vähentäisi myös matalampaan tuloon liittyvää leimautumista. Perustulo vähentäisi eri luukuilla ramppaamiseen käytettävää aikaa ja antaisi sosiaalityöntekijöille ja työvoimaviranomaisille mahdollisuuden keskittyä asiakkaiden palvelemiseen. Samalla järjestelmä mahdollistaisi yksittäisten ihmisten vapaa-ajan lisäämisen heidän niin halutessa, kun toimeentulo olisi taattu.
Perustulo tarjoaa esimerkiksi yrittäjille joustavuutta, jota on vaikea saavuttaa muilla järjestelyillä. Uutta yritystä perustettaessa yritys ei usein ole kannattava ensimmäisinä toimintavuosinaan. Tällöin perustulo antaisi mahdollisuuden yrittäjälle selvitä ja elää jollain tapaa siedettävästi, kun yrityksen kannattavuutta parannetaan.
Nykyisin ympäristöongelmien ratkaisu vaatii verotuksen kautta tapahtuvaa ohjausta. Useimpien ympäristöverojen ongelma on kuitenkin se, että ne ovat luontaisesti tasaveroja. On esimerkiksi vaikea verottaa polttoainetta enemmän rikkaalta kuin köyhältä. Perustulon voi osin nähdä näiden tasaverojen veronpalautuksena. Jos suora siirtymä perustuloon ei ole mahdollista, voi tätä järjestelmää koettaa ympäristöveroja nostaessa. Esimerkiksi sähköveroa on mahdollista nostaa ja samalla jakaa näin saadut verotulot takaisin kansalle suurelta osin tai jopa täysimääräisesti.
EDELLINEN: Kestävä julkinen talous ja kansantalous | Sisällysluettelo